Sosialidemokraateille tärkeää:
- Työ
- Oikeudenmukaisuus
- Heikoista huolehtiminen
- Rauha ja solidaarisuus
Risto Kolanen: Helsingin kulttuurilinjaus saa laajaa tukea
Lauttasaari-lehti 8.12.2011 Kaupunginvaltuuston vaiheilta
Kaupunginvaltuusto päätti 30.11. sosiaali- ja terveystoimen organisaation yhdistämisestä ja uudesta itsenäisestä varhaiskasvatuksen virastosta toimialalle. Aluksi käytiin hyvin pitkä keskustelu Helsingin kulttuuristrategiasta 2012–17.
Aiemman kulttuuristrategiat olivat Jörn Donnerin komitean esitys 1991–1999, joka toi mm. monitoimitalot ja Kaapelin käyttömuutoksen kulttuurille, yrittäjille ja työväenopistolle sekä ministeri Jaakko Iloniemen komitean linjaus 2000–2010, joka haki Helsingin kulttuurikaupunkivuoden 2000 tulosten hyödyntämistä alalla pysyvämmin.
Yleisesti Donnerin komiteaa pidetään uraauurtavana.
Vastaava apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen esitteli uuden kulttuuristrategian valtuustolle. Hän korosti sitä, miten koko maan kulttuurin liikevaihto, henkilöstö ja toimipaikat keskittyvät Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Toimintalinjauksen, joka sisältää uusina hankkeina mm. elokuvan ja tanssin talon. toteuttaminen painottuu seuraavalle valtuustokaudelle.
Pia Pakarinen (kok) kiitti sitä, että väestön vanhenemisen vaikutuksia kulttuuripalvelujen tarpeeseen, on pohdittu. Ikäihmisten elämänlaatu paranee kulttuurinautinnoista. Samoin koulun ja kirjaston rooli on hyvin tärkeää, kylien kulttuurielämän keskuksina.
Kokoomus haluaa kulttuurimäärärahojen vaikuttavuuden mittaamista, jotta panoksella saadaan tuotettua kaupunkilaisille hyvää. Kulttuurialalla toimii paljon pienyrittäjiä ja ammatinharjoittajia, jotka kohtaavat sen, että yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvät pelisäännöt ovat vielä vakiintumattomia.
Johanna Sumuvuori (vihr) korosti, että joskus parasta kulttuuria syntyy ilman mitään strategiaa, joten siinä pitää jättää tilaa myös spontaaneille ja yllättäville ideoille. Omaehtoista kulttuuritoimintaa ei pidä murskata byrokratialla. Kaupungin taideavustusjärjestelmää on uudistettava entistä paremmaksi.
Kaupunkikulttuuri ei välttämättä tarvitse rahaa, vaan joustavampaa hallintoa. Vihreät haluavat, että kaupunki hyödyntää kulttuurikäytössä paremmin tyhjiä tiloja ja rakennusaikaisia alueita, joiden lupakäytäntöjä on tehtävä joustavimmiksi.
Osku Pajamäki (sd) näki, että uusi strategia alistaa kulttuurin korostetusti elinkeinopolitiikalle. Syyksi hän arveli sen, että päättäjät ymmärtävät paremmin bisnes-kieltä ja panostavat sillä perusteella kulttuuriin. Hankkeet pitäisi jäsentää ja aikatauluttaa selvemmin. On annettava tilaa tehdä kulttuuria ja vain tinkimätön taide tekee kaupungista kulttuurin puolesta vetovoimaisen.
Risteilymatkustajien rinnalla demarit näkevät myös lähikuntien asukkaat tervetulleiksi palvelujen käyttäjiksi. – Länsimetro voi olla kulttuurimatka.
Silvia Modig (vas) painotti, että kulttuuri ja elävä kaupunki syntyvät ihmisistä. Kulttuuri on tärkeä työkalu ihmisten ja tapojen yhteensovittamiselle. Sen merkitystä suvaitsevaisuuden luojana eri ihmisryhmien välillä ei voi liikaa korostaa, kun asenteet tuntuvat koventuvan. 13–18 –vuotiaat pojat ovat vaikein kohderyhmä, kun halutaan vetää nuoria kulttuurin pariin. Hän toivoi bänditoiminnan tukemista ja treenikämppien saamista esim. valmiisiin väestösuojiin.
Nina Huru (ps) puolusti suomalaisen kulttuurin identiteettiä ja saavutettavuutta. Keskustakirjastohanke on jämähtänyt Töölönlahdelle. Toivottavasti lasten kirjasto ja tanssin talo tulevat muualle Helsinkiin. Merellistä Helsinkiä ei ole riittävästi mukana.
Laura Kolbe (kesk) kiitti sitä, että kun valtio hakee säästöjä, Helsinki luo uutta. Hän suosii esikaupunkeihin koulun ja kirjaston toimintayhteyttä, joka on alueille tärkeää. Kulttuurin luominen ja kokeminen tarkoittaa myös seiniä, jossa tekijät luovat ja katsojat viihtyvät.
Markku Vuorinen (kd) ihmetteli sitä, ettei linjauksessa selvästi todeta vastuunjakoa ja hankkeiden seurantajärjestelmää. Vapaan kentän avustukset eivät saa mennä samoihin taskuihin. Kirkko on unohdettu linjauksessa, vaikka sen piirissä luodaan paljon kulttuuria.
Yrjö Hakanen (skp) kysyi, miksei strategiassa esitetä mitään linjausta Juhlaviikoille, Kaupunginteatterille, Musiikkitalolle tai Tennispalatsille. Keskustaan on tulossa suuria hankkeita, mutta sen sijaan alueellisten kulttuuritalojen suunnittelu lopetetaan.
Ulla-Marja Urho (kok) halusi, että Metropolian kaltaisten oppilaitosten pedagogista ja sisällöllistä osaamista hyödynnetään, esim. säännöllisen työharjoittelun yhteistyön ja opiskeluprojektien muodossa. Hän kysyi, voisiko kaupunki rahoittaa lähiöihin kulttuurialoilta valmistuneita ”lähiöaktivaattoreita”, jotka rakentavat osallistumisen mahdollisuuksia ja kyläyhteisöhenkeä.
Sirpa Asko-Seljavaara (kok) näki kulttuurin luovan iloa, terveyttä, vetovoimaa ja työpaikkoja kaupunkiin. – Mitä nähtävää Helsingissä on kongressivieraille? Muutakin kuin Pietari.
Keskustelun pituuden takia lukuisista ponsista päätetään 14.12. valtuustossa.
Risto Kolanen
(Kainalo)
Viktig roll för samhörigheten
Henrika Zilliacus-Tikkanen (sfp) betonade, att tyngdpunkterna i kulturverksamheten idag är rätt i många avseenden, t.ex. satsningen särskilt på barnkultur, i form av stark satsning på musikskolor, projekt i samarbete med skolorna, och de inslag av konstfostran som idag ingår i alla teatrars och
museers verksamhet, där barn får pröva på att göra kultur själva. De här prioriteringarna
nämns i strategin och bör understrykas. Annegårdens verksamhet är mycket viktig.
Kulturen har också en viktig roll för samhörigheten bland invånarna. Gemensamma
upplevelser stärker den kollektiva gemenskapen, därför är både stadsdelsevenemang som
stärker hembygdskänslan, och öppna evenemang för hela staden i stil med Konstens Natt också
relevanta för invånarnas intresse för sin hemstad och deras känsla av delaktighet. - RK
(Uutisseloste paikallisesta näkökulmasta ilmestyi Lauttasaari –lehdessä 8.12.2011 valtuuston Kulttuuristrategia-keskustelun ryhmäpuheista ja saarelaisista puheista 30.11.2011)
