Sosialidemokraateille tärkeää:

  • Työ
  • Oikeudenmukaisuus
  • Heikoista huolehtiminen
  • Rauha ja solidaarisuus

Helsingin, Espoon ja Vantaan demarit pohtivat kuntauudistusta: Oma seutumalli ja lisää lähidemokratiaa

Uutispäivä Demari 9.11.2011

Kuntauudistus tarvitsee Helsingin seudulla omat erityispiirteet huomioon ottavan mallin. Demokraattinen, vaaleilla valittava metropolihallinto ja nykyiset isot kunnat tarvitsevat kansalaisten vaikutusta lisäävää lähidemokratiaa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan demariaktiivit pohtivat pyhäinpäivänä runsaslukuisina kuntauudistusta ja sen vaikutuksia metropolialueella.

Lisää yhteistä demokraattista päätöksentekoa

Risto Kolanen lainasi avaussanoissa kolmen sos.dem. kunnallisjärjestön yhteistä linjausta 27.5.2009.

– Metropolialueella on lisättävä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä lähidemokratiaa. On tärkeää, että vaaleilla valitus edustajat voisivat päättää mahdollisimman laajasti metropolialueen asioista (...) Helsingin seudun kehittäminen yhtenäisenä alueena edellyttää erillistä lainsäädäntöä ja valtion lisäpanostusta metropolialuetta varten. Hallintomalleja ja verojärjestelmiä selvitettäessä on laajasti kerättävä kokemuksia muista eurooppalaisista suurkaupungeista.

Kuntaministerin vihjeestä Helsingin Sanomat esitteli lokakuun alussa pääkaupunkiseudun kahtiajakoa, joka johtaisi rikkaaseen länteen, “Suur-Kauniaiseen” ja sosiaalisista ongelmista vastuuta kantavaan itään, Helsinki-Vantaaseen. Se ei saa tukea.

Vahva peruskunta tehtävien kautta

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen esitteli valtakunnallisen uudistuksen periaatteita. – Vahva peruskunta määrittyy tehtäviensä kautta. Sen on kyettävä vastaamaan peruspalveluista ja alueensa kehitystyön edistämisestä.

– Nykyisellä kuntarakenteella ei pystytä turvaamaan tasavertaisia ja laadukkaita palveluita. Hankintaosaamista tarvitaan markkinoiden kilpailutustilanteissa nykyistä paremmin. Valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on oltava yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla, taholla.

Uudistus koskee koko maata, mutta alueelliset erityispiirteet huomioidaan. Ei siis pyritä yhteen samaan malliin koko maassa. Hiltunen esitti konferenssille kuusi kysymystä pohdittavaksi:

– Mitkä kunnat kuuluvat metropolialueeseen? Miten mahdollinen metropolihallinto muodostetaan? Mitä tehtäviä kunnat luovuttaisivat, mitä valtio uudelle elimelle? Miten tällainen hallinto rahoitettaisiin? Jos kuntarakennetta uudistetaan myös pääkaupunkiseudulla, tarvitaanko lisäksi myös metropolihallinto? Miten vahvistetaan lähidemokratiaa ja edistetään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia?

Puhetta kukkulan päältä

Kolmen kaupungin valtuustoryhmien johtajat olivat varsin yksituumaisia paneelissa. Vantaan Sirkka-Liisa Kähärä ihmetteli sitä, että ylipormestari Jussi Pajunen käy aika ajoin ”patsastelemassa kukkulan päällä” ehdotuksilla kuntaliitoksista, viimeksi seitsemän kunnan liitoksesta.

Seudun demareilla on yhteinen kannanotto jo toukokuulta 2009 sekä SDP:n puoluehallituksessa käsitelty Antti Kalliomäen metropolityöryhmän raportti ”Sykkivä sydän” kesäkuulta 2010.

Espoon Markku Sistonen kommentoi ministeri Henna Virkkuselle, että Espoo on nykyään muuttotappiokunta. Hän ei nähnyt juuri valtakunnallista logiikkaa keskuskaupunki-ympäristökunnat –liitosperiaatteissa. Kolme kaupunkia seudulla ovat jo nyt liian isoja liitoksiin.

Helsinki-Vantaa –liitos ei nyt onnistu

Helsingin Jorma Bergholm sanoi, että kuntaliitos ja seutuhallinto alueella voivat olla ”joko-tai” ja myös ”sekä-että” –suuntia edetä. Hän tuki vahvan peruskunnan mallia muualla Suomessa, mutta se ei riitä tai päde yksinään Helsingin seudulle. Vaaleilla valittava metropolihallinto voi tukea liitoksia myös Uudenmaan alueella, jossa kuntia on nyt liikaa.

Hiltusen viidenteen kysymykseen hän vastasi itse, että seutuhallintoa ei tarvita, jos kunnat saadaan yhteen. Sen Bergholm ei usko tapahtuvan. Neljän kunnan yhdistämisen aika meni 1970-luvulla, Helsinki-Vantaa –liitos on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen.

Kuntauudistus on hankala prosessi

Hallitusneuvotteluihin sihteerinä osallistunut Reijo Vuorento Kuntaliitosta selosti Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan tulleita väljiä kompromissimuotoiluja mm. metropolilain selvittämisestä. Vihreiden Osmo Soinivaara ajoi Uudenmaan ratkaisuja ”maakuntamallin” pohjalta. Kokoomus tyrmäsi seutuhallinnon, joka muille olisi kelvannut.

Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori kertoi kuntauudistuksen etenemistahdista ja painotti ensi alkukevään aluekuulemistilaisuuksien viestiä asiassa. Asiahan repii myös hallituspuolueita kunnissa. Hän kuvasi yksityiskohtaisesti valtiosihteeritason ohjausryhmän ja poliittisen seurantaryhmän roolia ja tehtäviä. Metropolialueen ratkaisun suhteen yleisen kuntauudistuksen aikataulussa kumpikaan ei ollut kovin rohkaisevan oloinen.

Yhteinen seutulinja esiin

Vantaan valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kantoi huolta siitä, että syksy 2012 on kuntavaalien alla kovasti myöhäinen ratkaisuissa. Metropolihallinnosta ei ole vaaliteemaksi. Silti sekä seudulla että valtakunnallisesti yhteisen demarilinjan esiintuonti julkisuudessa on tärkeää. Nykyinen tilanne ei ole riittävä.

Hän piti hyvänä, että metropolilain tarpeen pohdinta on mukana kuntauudistuksen ohjausryhmässä, jossa Santamäki-Vuori ja valtiosihteeri Sinikka Näätsaari ovat jäseniä. – Demokraattisen metropolihallinnon suuntaa on valmisteltava toteutukseen samalla aikataululla kuin koko kuntauudistusta, eduskunnan hallintovaliokuntaan kuuluva Lindtman toivoo.

Jääkö MAL-yhteistyö jalkoihin?

Voimakkain seutulinjaus tuli apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän taholta. Häneltä kysyttiin otsikossa: Jääkö maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö kuntauudistuksen jalkoihin? Penttilä vastaa: kyllä jää.

Siltoja ei pidä polttaa takanaan. Penttilän mielestä yhden, vahvan peruskunnan ajajat Helsingin seudulla helposti haittaavat joka tapauksessa tarvittavien MAL-hankkeiden edistämistä.

– Seudulle tarvitaan tiivistä kaupunkia rannikolle, kaupunkien helminauhaa raideliikenteen varteen, asteittaista kasvua sekä etenemistä raiteilla lentokentälle ja Vuosaaren satamaan, niiden kautta maailmalle.

Infra Oy valtion ja kuntien rinnalle

Nykyinen aie-sopimus elvytti ARA-vuokra-asuntotuotantoa seudulla. Espoon ja Vantaan kokonaistuotanto on mallillaan, Helsingin pitää vielä kiriä.

Penttilä ideoi Infra Oy:tä valtion ja kuntien rinnalle, kun yleishyödylliset rakentajat ovat vähentäneet ARA-tuotantoa.

Uuden aiesopimuksen luonnos on valmis, sopimusehdotus valmistunee ensi helmikuulle.

– Paperit ovat valmiita, nimet vain alle, Penttilä hauskuutti yleisöä.

Sen pituinen se…

Vantaan sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen lausui konferenssin päätössanat. Hän oli aiemmin keskustelussa todennut, että jo nykyinen Vantaa on liian iso kansalaisten lähivaikuttamisen näkökulmasta.

– Kuntauudistukselle voi helposti käydä kuin lastensaduissa kerrotaan usein: ”jotain tehdään, ja sen pituinen se…”

Kun kuntakapina-keskustelu alkoi Henna Virkkusen avauksista, SDP:n Aimo-viestissä toppuuteltiin: puolue menee uudistukseen palvelut edellä, antaa muiden hälistä hallintorakenteista. Tänään kuultiin aika vähän palveluiden järjestämisen tavoista ja tasoista.

Jääskeläinen tiivisti sanoman toiveeseen luoda yhteinen seudun sosialidemokraattien linjaus, jolla mennään vaaleihin syksyllä 2012 ja joka kelpaa pohjaksi myös jatkotyölle.

Risto Kolanen

(Uutisseloste ilmestyi lyhennettynä Uutispäivä Demarissa 9.11.2011. Tässä ilmestyy alkuperäinen, pidempi versio, jossa selostetaan kaikkia puhujia)

Kolme alustusta, Rakel Hiltunen, Hannu Penttilä ja Reijo Vuorento löytyvät verkosta ”Koulutusta” –kohdasta Toiminta-osiossa.
Linkki