Sosialidemokraateille tärkeää:
- Työ
- Oikeudenmukaisuus
- Heikoista huolehtiminen
- Rauha ja solidaarisuus
Risto Kolanen: Huoli Töölönlahden elävyydestä
Lauttasaari –lehti 20.10.2011, Kaupunginvaltuuston vaiheilta
Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat lyhyitä lokakuulla, koska aikaa varataan ryhmien välisiin budjettineuvotteluihin.
Viikko sitten, 12.10. valtuustoa puhutti eniten Tuomas Rantasen (vihr) kysymys Töölönlahden kulttuuri- ja muiden rakennusten kokonaisuudesta ja toimivuudesta kaupunkilaisille.
Miten hankkeet yhteen?
− Helsingin keskeiselle Töölönlahden alueelle on vireillä useita rinnakkaisia ja osin päällekkäisiä hankkeita. Pääkirjastolle on varattu radanvarresta epäkäytännöllisen kapea ja pitkä suorakaiteen muotoinen tontti. Sen viereen on kaupunkisuunnitteluvirastossa luonnosteltu Viillon nimellä kutsuttavaa ja suurelta osin maan alle sijoittuvaa rakennelmaa, jolta tosin puuttuu sisällöllinen idea. Kirjastohanketta ja Viiltoa ei ole saatu asianomaisten virastojen ristikkäisten näkemysten takia yhdistettyä, hän ihmettelee.
Töölönlahtea on kaupungin virkamiesten taholta tarjottu myös Guggenheim-museon yhdeksi sijoituspaikaksi. Töölönlahden asemakaavassa 2002 varattiin juuri avatun Musiikkitalon viereen kolme paviljonkirakennusta.
Rantanen kysyy, miten eri hankkeet sovitetaan keskenään ja miten kaupunki tukee sitä, että Töölönlahdesta muodostuisi ”Musiikkitalon konserttien synnyttämän yleisöliikenteen ja kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella kaupunkikeskustaa luontevasti elävöittävä alue?”
Ylipormestarin vastaus
Ylipormestari Jussi Pajunen vastasi kokonaisuudesta muodostuvan ”taiteen, kulttuurin, tapahtumien ja virkistäytymisen vahva keskittymä”. Makasiinipuiston ja Töölönlahden väliselle alueelle suunnitellaan keskustakirjasto, jonka kansainvälistä arkkitehtikilpailua ensi vuodelle kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsitteli edellisenä päivänä. Nykyinen kustannusarvio on lähes 70 miljoonaa euroa, ja vuotuinen kävijämäärä 1,5 miljoonaa ihmistä.
Rantasen kysymyksen ”Viilto” on julkisessa keskustelussa myös Railoksi kutsuttu alue, jota kaupunkisuunnittelulautakunnan edellinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) piti kesäkuussa 2010 julkistetun Keskustakirjaston hankesuunnitelman lehtilausunnossaan uudelle kirjastorakennukselle paremmin sopivana alueena.
Pajunen kertoi, että sinne suunnitellaan julkisia palveluja, yliopisto- ja museotoimintaa. − Kaupunki luo mahdollisuuden, muttei investoi siihen.
Jos Guggenheim-museo tulee Helsinkiin, näyttää siltä, että ”museota ei esitettäisi Töölönlahden alueelle”, Pajunen totesi. Hän otti asiaan kantaa alkusyksystä kesken tekeillä olevaa selvitystä. Yliopistojen läsnäololla Töölönlahdella hän tarkoittaa sekä Aalto-yliopistoa, jonka campus menee Espooseen ja tulevaa Taideyliopistoa.
Kulttuurien talo ja kansankulttuuria
Keskustelu oli todella vilkasta. Sirpa Asko-Seljavaara (kok) korosti aluetta matkailu-Suomen voimavarana eli sen elinkeinoelämää hyödyntävänä tekijänä muutenkin kuin pääsylippujen hinnoilla. Johanna Sumuvuori (vihr) haluaa uusia ihmisiä alueen kulttuurirakennusten käyttäjiksi ja yleistä saunaa makasiinipuistoon, jos se ei mahdu kirjastoon.
Saunan ja tanssilavan puolesta puhui myös Ilkka Taipale (sd), joka painotti kansankulttuuria, ”tangoa kadulle”.
Helsingin Juhlaviikkojen hallituksen puheenjohtajana toiminut Sanna Perkiö (kok) pitää ajatusta kirjastosta pölyttyneenä, vanhanaikaisena, koska kirjan muoto ja jakelu muuttuu satelliittimaiseksi. Pompöösin kirjastorakennuksen sijaan tarvitaan mieluummin ”kulttuurien talo”.
Sirkku Ingervo (vihr), Kati Peltola (vas) ja Yrjö Hakanen (skp) ihmettelivät melkein ainoina, mitä tämä kaikki kiva tulee maksamaan.
Helsingin kaupunkihistorian tuntija Laura Kolbe (kesk) sanoi, että alue on kesken vuodesta 1910 ja yhä projekti jatkuu.
− En kuulu tanssilava- ja savusaunapuolueeseen. Töölönlahti ei ole karjalainen sisäjärvi!
Viitesuunnittelu rinnalle
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Töölönlahden asemakaavaa valmistelleet Maija Anttila (sd) ja Tuomas Rantanen vetivät keskustelua yhteen.
Anttila toivoo kansainvälistä kilpailua kaksitahoiseksi, kirjastorakennuksen pääsuunnitelman rinnalle pitää saada viitesuunnittelu suorakaiteen muotoisen alueen viereen, kuten Rantanen esittää (myös HS 16.10. mielipidesivu)
Rantanen ei itsekään halua kaavaa auki, koska se viivyttää liikaa rakentamista. Mutta tähtäin itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 ei ole mikään itsetarkoitus, jos railoalue maan alle, kirjasto ja makasiinipuisto saadaan joustavasti nidottua yhteen.
Tämän kirjoittaja on jo puolitoista vuotta sitten kommentoinut lautakunnassa ja lehdessä (UPD 23.3.2010) keskustakirjaston juhlaville perusteluille:
− Kaikkea kimppakivaa on tulossa mukaan. Vain kunnalliset rakastajat puuttuvat suunnitelmasta, mutta ehkä hekin mahtuvat saunakerrokseen.
Risto Kolanen
