Sosialidemokraateille tärkeää:

  • Työ
  • Oikeudenmukaisuus
  • Heikoista huolehtiminen
  • Rauha ja solidaarisuus

Risto Kolanen: Apaja-ilta todistaa - Unelmat elävät saaren tulevaisuuskeskustelussa

Lauttasaari – lehti 13.10.2011

Vattuniemen postimerkkikaavoittamista, vanhan Lauttasaaren rakentamista ja rakennussuojelua koskevista kysymyksistä keskusteltiin lähes 40 ihmisen voimin maanantaina nuorisotalo Apajassa.

Uutta tietoa ja näkemyksiä haettiin kysymyksiin: Mitä vanha kartanorakennus ja vesitorni merkitsevät, ja mihin tarkoituksiin niitä tulisi käyttää? Jääkö palveluille ja yrityksille riittävästi tilaa, kun Vattuniemi täyttyy asuinkerrostaloista?

Vesitornin puistoalue saaren Kaivopuisto

Lauttasaari–Seuran puheenjohtajaa Ville Elomaa selosti vesitornin säilyttämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä toiveita, mutta myönsi itsekin että liikkeellä olisi pitänyt olla jo 10–15 vuotta sitten, kun torni meni pois käytöstä.

Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Paula Kinnunen vastasi ja kertoi korkeista ja vaikeista muuntokustannuksista sekä pysäköintipuutteista. Hänellä on työnä valmistella Kotkavuoren asemakaavan muutos.

Kinnunen pitää aluetta Kaivopuiston kaltaisena saarellisena puistoalueena.
– Kylpylän ja uimalan sinne saisi, koska allas on jo, hän nauratti yleisöä.

Elomaa kertasi Kartanon tulevaisuusvaihtoehtoesitystä asukas- tai kulttuuritalona. Saarella on kouluja, kirkko, musiikkiopisto Mirjam Helin –saleineen, mutta esim. kolmen viikon taidenäyttelyille tarvitaan tiloja. Apaja on täyskäytössä nuorisotoimintaan.

Liikuntatiloja uupuu

Sfp:n paikallisosaston puheenjohtaja Henrika Zilliacus-Tikkanen korosti erityisesti liikuntatilojen lisäämisen tarvetta, johon kaikki puhujat yhtyivät, myös yleisön joukosta. Saarella on pallolajien harrastajilla vaikea löytää sisäliikuntatiloja.
– Kuulin tutulta tarinan siitä, miten Jean Sibelius on soittanut piano Kartanon alakerrassa, hän vetosi lisäperusteluna yleisöön.

Paikalle aika kiireisen oloisena piipahtanut ryhmä puheenjohtaja Nils Torvalds (Sfp) kommentoi, ettei Kreikka-kriisien aikana ole paljon löysää rahaa sirotella. Kulttuurin ja liikunnan tiloille hänkin antoi tukensa ja muisteli Drumsö Samskolanin kasvattina lapsuuden sisäpelejä saarella.

Urheilevien lasten äiti valitti yleisöstä, ettei saarelle ole 30 vuoden asumisaikana tullut liikuntatiloja lisää. Yrjö Palotie pahoitteli Tupakkatehtaan purkamista 1980-luvulla, koska sieltä olisi löytynyt hyvää liikuntatilaa

Koulusyklistä ahtautta

Kokenein kunnallispoliitikko Ulla-Marja Urho (kok) puhui koulusyklin ongelmista, Pajalahden pihalla on jo parakki, Myllykalliolle ei enää mahdu. Liikuntatilat ovat nyt liian ahtaat käyttäjille, pojat ja tytöt joutuvat vuorossa olemaan sisällä ja ulkona.

Urho muistutti, että ihan saarelaisten lähellä Salmisaaressa on kulttuuritalo, Kaapelin monet mahdollisuudet. Hän kannattaa päiväkotia Kartanoon klo 7-17 ajalle ja iltakäyttönä voi olla muuta toimintaa. Sosiaalivirasto pystyy vuoden sisällä saamaan toimivan päiväkodin ainakin väliaikaistilaksi.

Länsiväyläkö kaupunkibulevardiksi?

HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu (vihr) toivoi myös liikunnan ulkotiloihin parannusta, erityisesti Pyrkan kenttää pitäisi parantaa käyttäjiä varten. Hanasaaren vaihtopysäkillä koko ikänsä Espoon ja Helsingin väliä seikkaillut Karhu vei keskustelua myös Länsiväylän muuttamisesta hitaammaksi kaupunkibulevardiksi, jolloin Katajaharjun kattamiselle ja Koivusaaren rakentamiselle ei tarvita niin massiivisia toimia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Matti Niemi (sd) huomautti, että jo nyt liikenne ruuhkissa väylällä on aika hidasta. Hän toivoi myös elävyyttä ja uusia ideoita lautakunnalle Vattuniemen tulevaa kehittämiseen.

Martin Bunders luetteli erityisesti Vattuniemen suunnittelusta ja kertoi nk. postimerkkirakentamisen nojaanneen valtuuston vusoina 2001 ja 2006 tekemiin päätöksiin. Hänen mukaansa erityisesti “Vattuniemen reuna-aluiella on muunnettu teollisuus- ja toimistotontteja asuintaloiksi”. Uudet haasteet tulevat heikkaan aukion ja Itälahdenkadun ympäristössä. Uusi yleiskaava on tulossa 4-5 vuoden sisällä.

Ei neuvostorakentamista!

Sakari Oka (kok) painotti Kartanon yhteiskäyttöä laajasti klo 9-20 välillä. Hän ehdottaa kirjaston siirtämistä Kartanoon ja nykypaikan vapauttamista Apajan vieressä päiväkodille. Infrastruktuuria olisi valmiiksi ja kirjasto tulisi keskelle kylää. Saaren hyvä työpaikkaomavaraisuus tulisi säilyttää.

Tilaisuuden koollekutsuja Kimmo Sarje (sd) varoitti ”neuvostoliittolaisesta periaatteesta”:
– Kirkot muutetaan varastoiksi ja symboliarvorakennukset lastenpalatseiksi.

Saarella on kaksi puoluetta, päivähoidon ja kulttuuri/asukastilan puolueet, joihin hän ilmoittautui mukaan. Arkkitehtuurin historiaa tutkinut Sarje ohjasi keskustelua aika pitkään Vesitornin säilyttämiskysymyksissä. Hän oli laskenut, että saarelaista kohti kustannuksia tulisi vain kolme euroa vuodessa.

Kartanon pihaongelma

Saaren suunnitelmista pitkään vastannut, arkkitehti Anja Niera muistutti, että Myllykallion sisälle on mahdollisuus tehdä liikuntahalli ja sille on varaus kaavassa. Hän kokoaa nyt Kartanon asemakaavan muutoksen valmistelua. Nieralla oli näyttää yleisölle uusia ja jo Julius Tallbergin v. 1921 arkkitehti Bengt Schalinilta tilaamia kauniita puistosuunnitelmia.

Ongelma on siinä, että Kartanon päärakennus on viime vuosikymmeninä jopa purkuodotuksissa ”saarrettu” joka puolelta ja erityisesti liikenneyhteydet ovat ongelma. Sisään saisi päiväkodin, koska siellä on jo ollut sosiaaliviraston vastuulla vuokrattuna Maria-Sairaskodin dementiayksikkö.

Ongelma on kapea, korkealla laella oleva pihapiiri. Sosiaali- ja kiinteistövirastot vievät yhteistoimin ”päiväkotijunaa” eteenpäin. Kaupunkisuunnitteluvirasto on mukana museoviraston kanssa yhteistyössä tutkimassa sen rakennussuojelun näkökulmaa, joka voi muodostua hankkeen esteeksi.

Kirjasto mukaan laatikkoleikkiin?

Anja Niera kertoi, että saaren suunnittelussa on haettu myös kirjastolle uusia paikkoja. Kartanon lisäksi hän perusteli etenkin uuden ostarin toista kerrosta, johon voisi saada avaran hissiyhteyksien päässä toimivan uuden kirjastotilan.

– Sen käyttökustannukset ovat nykyistä kalliimpia, mutta kaupunki laskee tietysti talouden kokonaiskustannuksia, Niera vastasi kysymykseeni.

Lauttasaaren kirjaston toimijat ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle asiaa ei ole esitelty mitenkään, kirjoittaja tietää sen jäsenenä.

Pysyviä päiväkoteja

Yleisön joukosta Lauttasaari –Seuran perhetyöryhmän puheenjohtaja Shama Österman kommentoi, ettei Kartanon ratkaisua pidä ajatella vain väliaikaistilaperusteluna. Lasten päiväkoti ei sovi tilaan, ja saarelta löytyy muita, parempia tiloja päivähoidolle.

Tuula Sundholm muistutti, että päiväkotilapsia tuodaan myös autoilla, joiden pysäköintialueelle on ongelma. Metron toinen suuaukko tulee lähelle.

Tilaisuuden järjestivät Lauttasaaren kokoomuksen, demareiden ja rkp:n yhdistykset yhteistyössä vihreiden varavaltuutetun kanssa. Näin kynnys ihmisten tulla ja keskustella oli aika myrskysateisena iltana silti hyvin matala.

Keskustelu poukkoili melko villinä sinne tänne, mutta myös tulevaisuuden haaveita ja visioita nousi esille. Kaikki olivat tyytyväisiä siihen, että virasto lähetti kolme arkkitehtia paikalle antamaan asiallisia ja selventäviä vastauksia.

Risto Kolanen