Sosialidemokraateille tärkeää:
- Työ
- Oikeudenmukaisuus
- Heikoista huolehtiminen
- Rauha ja solidaarisuus
Risto Kolanen, uutisseloste HKL:n kesämajalta: Rikkaan Helsingin palvelut ontuvat
Uutispäivä Demari 25.8.2011
Kaupunginjohto pitää yllä kriisipuhetta.
Helsingin demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm pohti maanantai-iltana HKL:n kesämajalla ristiriitaa ”Rikas Helsinki, ontuvat palvelut”. Kaupunginhallituksen iltakoululle on juuri esitelty tuorein talousaineisto ja arviot eri vaihtoehdoista.
– Helsingin talous on pitkään voinut hyvin, mutta kaupungin johto ylläpitää kriisipuhetta, koska koko ajan sekoitetaan talouden käyttömenot ja investointimenot. Vain yhteisöveron kaappausvuonna 2003 oli alijäämä, tilinpäätökset ovat muuten olleet ylijäämäisiä. Jopa finanssikriisin pahimpana toteumavuonna 2009 tehtiin ylijäämää. Vuosi 2011 on taantuman jälkilaskuvuosi, jolloin ylijäämä on yli 200 miljoonaa euroa. Se merkitsee 1,5 %:n ”veroäyrin” tasoa.
Bergholm korostaa, että perusristiriita on ongelmallisinta kaikkein heikoimmassa sosiaalisessa asemassa oleville helsinkiläisille. Sosiaali- ja terveystoimi vie n. 60 % kaupungin menoista.
– Vanhusten hoivaketju katkeilee, päivähoitopaikkojen ennustaminen ja tarjoaminen ontuu, monissa terveyskeskuksissa on vaikeampaa saada akuuttiaikoja ja ihmisiä juoksutetaan luukuilla. En usko salaliittoihin, mutta joskus tulee tunne, että kokoomus ajaa tarkoituksella julkisten peruspalvelujen rahoitusta huonompaan jamaan, jotta niiden ulkoistaminen ja yksityistäminen tulee laajemmaksi, hän arvioi.
Ryhmäjohtajan mielestä panostaminen työllistymiseen, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen riittävän ajoissa on parhainta hyvinvointipolitiikkaa.
Rikkaan Helsingin kokonaistaloudessa se voisi onnistua hyvin eri poliittisten ryhmien yhteistyöllä.
– Maltillisella satsauksella monet sosiaalisen turvallisuuden ongelmat saadaan kyllä kuntoon.
Kustannusten vertailu ei toimi
HUS-Apteekin johtokunnan jäsen Astrid Gartz kommentoi Helsinki-Vantaa-liitosselvityksen 2011 loppuraportin sanontaa, että "asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat Helsingissä 3 301 e ja Vantaalla 2 810 e. Osa eroista selittyy ikärakenteen eroilla".
Näillä luvuilla väitetään, että Vantaan palvelut on hoidettu kustannustehokkaasti ja että Helsingillä on edessään leikkauslista.
– Tosiasia on kuitenkin, että asukaskohtaisten vertailujen perusteella ei ole mahdollista analysoida tehokkuutta tai kustannuserojen syitä. Niihin vaikuttaa se, kuinka paljon väestössä on kyseistä palvelua tai etuutta tarvitsevia henkilöitä.
Yksikkö- tai suoritekohtaiset kustannukset kertovat paremmin sen, miten toiminta ja talous käytännössä hoidetaan ja näiden kustannusten vertailut soveltuvat parhaiten taloudellisen tehokkuuden arviointiin.
– Lastensuojelun sijoitusten kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat Helsingissä huomattavasti korkeammat kuin Vantaalla, mutta kustannukset sijoitettua lasta kohti olivat yhtä suuret Helsingissä ja Vantaalla.
– Päivähoidon kustannukset kunnan asukasta kohden olivat suuremmat Vantaalla kuin Helsingissä.
Päivähoitoikäisten osuus väestöstä on Vantaalla 7,9 % ja Helsingissä 5,8 %.) Kustannukset kunnan päivähoitoikäistä lasta kohden olivat suurempia Helsingissä kuin Vantaalla mm sen vuoksi, että Helsinki maksaa kattavammin kotihoidon tuen kuntalisää, sosiaalilautakunnan edellinen puheenjohtaja Gartz vertaa.
Automaattimetro viivästyy
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta julkaisi 18.8. tiedotteen automaattimetroprojektin viivästymisestä. Helsingin sen piti valmistua vuoden 2014 alkupuolelle. – Aiemmin automatisointia ei ole toteutettu vanhoihin juniin tai yhtä pohjoisiin olosuhteisiin kuin Helsingin metro, hän toteaa.
HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen kertoo, että suunnittelu ei ole edennyt aikataulussa. Vuosaaren laituriovikokeilu lykkääntyy toistuvasti, koska ovet eivät täytä turvamääräyksiä.
Länsimetron Espooseen piti olla valmis v. 2015. – Pahimmillaan viivästyminen voi olla vuoden mittainen. Kaluston hankinta viivästyy silloin myös ja se vaikuttaa hintaan, varapuheenjohtaja epäilee.
Junamallit eroavat
Metron automaattiohjausta hidastaa myös junatekniikka. Vanhat 1980-luvulla käyttöön otetut nk. 100sarja-junat vaativat mekaanisella tekniikalla siirtymävaiheessa kuljettajaa, joka tapauksessa. Uusissa nk. 200-sarjajunissa automaattiohjaus on helpompaa.
– Niihin voi ladata uutta tietokoneohjelmaa. Nämä kaksi eri mallia pitäisi sitten vielä yhdistää automaattimetroksi, metroa kuljettava Hakaniemen demareiden nuori puheenjohtaja Jouni Uusikivi toteaa.
Hän ja metroa aiemmin, nyt raitiovaunua kuljettava Maija Wiren ovat huolissaan HKL:n työntekijöiden jaksamisesta. Työvuorot ovat tiukkoja, uusia kuljettajia otetaan liian vähän koulutukseen.
Lehtinen korostaa sitä, että siirtymävaiheessa kuljettajia varmasti tarvitaan. Helsingin ja Espoon länsimetroalueella on käytettävä lopulta samaa tekniikkaa. Maailmalla on erilaisia malleja, mutta automaattiohjausta ei ole kokeiltu muualla näin pohjoisessa.
Nousevatko lippujen hinnat?
Ari Lehtinen kantaa myös huolta joukkoliikennelippujen hinnoista. Uusi HSL-kuntayhtymä, Helsingin Seudun Liikenne on esittänyt 5 % korotusta. Ovatko pääkaupunkiseudun kunnat valmiita korottamaan omaa avustusta vai nousevatko lippujen hinnat?
– Helsingin pitäisi tukea matkustamista vuoden 2012 budjetissa noin 5,5, miljoonalla eurolla, jotta vältyttäisiin korotukselta.
Jorma Bergholm vastaa, että mahdollinen nousu jää varmasti alle inflaatiotason, joka on loppuvuonna n. 3 %. Valtuustoryhmä ja piirihallitus käsittelevät 7.9. laajasti taloutta.
– Joukkoliikenteen pitää olla houkuttelevaa ja kohtuuhintaista myös pienituloisille. Perheessä ruokakuntaan kuuluu yleensä enemmän kuin yksi henkilö. Kertalippujen nousu vaikuttaa suoraan liikuntaesteisten ihmisten taksisetelien omavastuuosuuteen, Lehtinen lisää.
Risto Kolanen
(Ilmestyi hieman lyhennettynä Uutispäivä Demarissa 25.8.2011. Tässä on kokonainen alkuperäisteksti. Uutisseloste ilmestyi enemmän lyhennettynä myös Lauttasaari –lehdessä 25.8.2011.)
