Kiertely ei auta.Ensiksi on tunnustettava, että SDP on historiansa suurimmassa kannatuskriisissä. Ei voi mennä ”torjuntavoitto” selitysten taakse.

Menneet vaalit kertovat karua kieltään

Olemme hävinneet liian monissa vaaliessa peräkkäin. Kaksissa viime vaaleissa olemme saaneet kaikkien aikojen heikomman tuloksen.

Eduskuntavaaleissa 19,1 % ja presidentinvaaleissa 6.7 %. Tunnustetaan toki presidentinvaalien henkilövaaliluonne ja se, ettei tietenkään aikaisempia valitsijamiesvaaleja voi verrata henkilövaaliin. Mutta kyllä tulos kuvaa sitä, että mahdolliset äänestäjämme eivät lähteneet mukaan.

Olemme syvässä kriisissä

Maailma ja Eurooppa on vuonna 2008 alkaneen anarkistisen finanssikapitalismin kriisin toisessa vaiheessa. Keinotekoisen tuotannosta irtautuneen rahan määrä on noussut valtavaksi. Pankit ja muut rahoitusalan yritykset ovat ilman riittävää säätelyä kasvaneet liian suureksi ja ovat kehittäneet liian riskipitoisia sijoitustuotteita, jotka toimivat niin kauan kuin oli vahvaa talouskasvua ja velalliset pystyivät maksamaan velkansa.

Yhteisen valuutan euroalueen synty talouden toimintakyvyltään erilaisten valtioiden kesken mahdollisti liian alhaisen korkotason kaikissa euromaissa. Välimeren maissa sekä yksityinen sektori että valtiot ajautuivat liian suuren velkaantumisen tielle. Euroalueen pelisääntöjen harvoja noudattajia oli Suomi, useimmat maat eivät velkaantumisen kansantuote osuuden ja julkistalouden alijäämän suuruuden rajoista piitanneet. Liian suuri velkataso on myös monien muiden kuin euroalueen kriisimaiden ongelma.

Suomalainen lähihistorian tutkimus on olennaisesti vapautumassa suomettuneisuuden ja itsesensuurin älyllisestä itsepetoksesta. Tilinteko on kuitenkin vielä kesken. Vasta nyt kysytään, minkä hinnan Urho Kekkonen maksoi poliittisesta karriääristään uuden suunnan takuumiehenä, joka myöhemmin presidenttinä neuvotteli yksin valtiosäännöstä piittaamatta neuvostojohdon kanssa. Jatkosodassa Kekkosen irtiotot, kuten rauhanoppositio, ovat joutuneet kriittiseen valoon, koska tämä rivikansanedustaja keskusteli maanpetoksellisesti Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton tiedustelupalvelujen kanssa Tukholmassa sotasyyllisyysoikeudesta ja pakolaishallituksesta yli vuotta ennen välirauhaa.

Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen Väinö Tanner, Unohdetut päiväkirjat 1943–1944 (Kustannus Oy Paasilinna 2011) on dokumentti valtioviisaudesta. Säätytalon maineikas asianajaja, sotavuosien Washingtonin lähettiläs Hjalmar J. Procopé oli siirtänyt päiväkirjat Stanfordin yliopiston Hoover-Instituuttiin jo vuonna 1945. Kopioita on tosin ollut Valtionarkistossa, joihin Tannerin oma puolustus ja muistelmateos Suomen tie rauhaan 1943–44 (Tammi 1952) perustui. Rautkallio on liittänyt tekstiin uutta asiakirja- ja tutkimustietoa, toisen osan muodostaa Lasse Lehtisen pienoiselämänkerta Tannerista.

Miltä tuntuu raataa töitä niska limassa tosi pienellä palkalla, kun sitä pientä palkkaakaan ei enää saa?

Kerron tässä Kreikassa asuvan Sinin (nimi muutettu) tarinan. Ehkäpä tämä otetaan vakavasti, kun kertoja on suomalainen. Nykyään kun jopa poliitikot kokevat oikeudekseen leimata koko Kreikan kansan epärehelliseksi.

Sini on ollut töissä yksityisessä siivousfirmassa tammikuusta 2008 lähtien, eli runsaat kolme ja puoli vuotta. Siivousfirmassa on 1400 työntekijää, Sini tekee töitä isossa sairaalassa. Työaika on klo 6.15–11.15 kuutena päivänä viikossa ja vapaapäivä on lauantaina tai sunnuntaina.

Toistuvasti eri vaiheissa, erityisesti kuntatalouksien ollessa kireällä, nousee esille pyrkimyksiä luottamusmieselinten määrän supistamiseksi. Supistamista haetaan aina viime kädessä taloudellisin perustein. Muitakin perusteita erityisesti kuntien virkamiespuolella voi olla olemassa, mutta ne häveliäästi pidetään ns. vakan alla. Tosiasia lienee ainakin lyhyellä aikajänteellä, että virkamiehille olisi paljon helpompaa, jos asiat etenisivät mahdollisimman lyhyen luottamusputken kautta lopulliseen ratkaisuun – tyyliin kuta useampi kokki sitä huonompi soppa. Eli jo tällä hetkellä erittäin voimakas asioiden valmisteluun perustuva virkamiesvalta entisestään voimistuisi.