Sosialidemokraateille tärkeää:

Työ
Oikeudenmukaisuus
Heikoista huolehtiminen
Rauha ja solidaarisuus

Faktaa maahanmuutosta

Sanna Vallinen/23.5.2010

pdf

Maahanmuuttosanastoa

FAKTAA MAAHANMUUTOSTA

Suomeen kohdistuva maahanmuutto on viime vuosina ollut selkeässä kasvussa. Vuonna 2009 maahanmuuttajien määrä kuitenkin kääntyi laskuun. Maahanmuutto keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa asuu puolet maahanmuuttajista.

1.Yleistä

Maahanmuuttajia ovat kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuodenvaihteessa 2009-2010 Suomessa asui 155 705 ulkomaan kansalaista. Heidän osuutensa Suomen väestöstä on noin 3 prosenttia.

Vuonna 2009 Suomeen muutti 26 699 henkilöä, joista 8 612 oli Suomen kansalaisia. Suomesta ulkomaille muutti 12 151 henkilöä. Maahanmuutto siis kasvatti Suomen väkilukua 14 548 henkilöllä.

Perinteisesti perhesiteet ovat olleet Suurin yksittäinen syy Suomeen muutolle, niiden osuus oleskeluluvista on ollut reilu 30 prosenttia. Paluumuutto on 1990-luvun jälkeen vähentynyt. Viime vuosina työperäinen maahanmuutto on ollut kasvussa, niiden osuus esimerkiksi vuonna 2008 oleskeluluvista oli noin 40 prosenttia. Kolmanneksi suurin maahanmuuton peruste on opiskelu.

Humanitaarinen maahanmuutto koostuu kiintiöpakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Kiintiöpakolaisia Suomeen viime vuosina on tullut noin 700 vuosittain (pakolaiskiintiö on 750). Turvapaikanhakijoiden määrissä on vuosittain ollut suuria vaihteluja. Viime vuosina vähiten turvapaikanhakijoita oli vuonna 2007 (1 505 hakijaa) ja eniten vuonna 2009 (5 988 hakijaa). Viime vuotta lukuun ottamatta myönteisten turvapaikkapäätösten ovat olleet maksimissaan 860 per vuosi ja humanitaarisen maahanmuuton osuus koko maahanmuutosta on ollut maksimissaan 20 prosenttia.

Noin 1/3 Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista on venäläisiä ja virolaisia. Muut suuremmat ryhmät ovat ruotsalaisia, somalialaisia ja kiinalaisia.

Vuonna 2009 maahanmuutossa tapahtui suuria muutoksia:
- maahanmuuttajien määrä kääntyi laskuun monen kasvuvuoden jälkeen
- työperäinen maahanmuutto kääntyi selkeään laskuun
- perheenyhdistämistapausten määrä kasvoi selkeästi
- turvapaikan hakijoiden määrä kääntyi kasvuun, Suomeen tuli 5 988 turvapaikanhakijaa

2.Vuoden 2009 maahanmuuttotilastojen analysointia

Oleskelulupahakemuksia tehtiin 20 790, mikä on noin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008.

Eniten hakemusten määrä väheni työntekijän oleskelulupahakemuksissa. Niitä tuli vireille 3 970 (vuonna 2008: 6 879) eli laskua oli 42 prosenttia. Lisäksi kielteisten päätösten määrä kasvoi selvästi. Myös muu peruste -ryhmässä (suuri osa työperäistä maahanmuuttoa) hakemukset vähenivät noin 11 prosenttia.

Suurimmat työperäisten oleskelulupien hakijakansalaisuudet olivat Venäjän federaatio (1 096), Ukraina (438), Kiina (319), Turkki (237), Kroatia (220), Thaimaa (168) ja Filippiinit (150). Muu peruste kategoriassa Venäjän ja Kiinan lisäksi kärkeen nousivat Intia (693) ja Yhdysvallat (286). Venäjää lukuun ottamatta lähimaat eivät näy näissä luvuissa EU:n vapaan liikkuvuuden vuoksi. SAK:n arvion mukaan EU/ETA-maista tulleita Suomessa työskenteli määräaikaisesti 35 000-50 000 työntekijää vuonna 2009.

Eniten kasvua verrattuna vuoteen 2008 tapahtui
- muuta omaista koskevien perhesidehakemusten (+53%),
- elinkeinonharjoittajan (+43%) ja
- suomalaisen syntyperän (+43%) perusteella haetuissa oleskelulupien määrissä

Yksi merkittävimmistä muutoksista oli somalialaisten hakijoiden määrän huomattava kasvu: 1 015 hakemusta eli 81 prosenttia enemmän. Valtaosa näistä hakemuksista koskee perheenyhdistämistä. Kaikkiaan perhesiteen perusteella hakemuksia laitettiin vireille 8 509 (kasvua 15%).

Suurimmat perhesiteen perusteella haettujen oleskelulupien hakijakansalaisuudet olivat Somalia (2 204), Venäjän federaatio (1 354), Intia (478), Irak (400), Turkki (320) ja Afganistan (278).

Oleskelulupahakemusten keskimääräiset käsittelyajat pidentyivät. Osaltaan tähän vaikuttaa hakemusten monimutkaistuminen ja kielteisten päätösten suhteellinen kasvu.

Turvapaikanhakijoita viime vuonna Suomeen tuli 5988 eli määrä kasvoi kolmanneksella vuoteen 2008 verrattuna. Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tehtiin 1 373. Niiden osuus tehdyistä päätöksistä oli 32 prosenttia, mikä on edellistä vuotta vähemmän.

Suurimmat turvapaikanhakijoiden kansalaisuudet olivat Irak (1 195), Somalia (1 180), Bulgaria (739), Venäjän federaatio (602) ja Afganistan (461). Tehtyjen myönteisten päätösten osalta suurimmat ryhmät olivat Somalia (548) ja Irak (495). Bulgarialaisten osalta kaikki tehdyt päätökset olivat kielteisiä.

Maahanmuutto Helsingin seudulla

Ensisijaisesti maahanmuutto kohdistuu pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin. Vuodenvaihteessa 2008/2009 Helsingin seudulla asui
- 48,5 prosenttia eli 46 470 Suomessa asuvista ulkomaan kansalaista
- 52 prosenttia eli 99 124 äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia

Helsingin seudun vieraskielisistä suurin ryhmä on Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliset, joista on lähes neljäsosa. Muuhun maahan verrattuna erityisesti afrikkalais- ja eteläaasialaistaustaiset ovat keskittyneet Helsingin seudulle.

Nykymittainen muuttoliike alkoi varsinaisesti 1990-luvun alussa. Muuttajat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. Siten eläkeikäisten osuus vieraskielisistä on vain 3 prosenttia. Vieraskielisten alle 16-vuotiaiden lasten osuus koko ikäluokasta kaksinkertaistuu nykyisestä kahdeksasta 16 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Vuosina 2005-2008 Helsingin seudun muuttovoitosta 90 prosenttia koostuu vieraskielisestä väestöstä. Heidän osuutensa koko seudun väestöstä oli 7,5 prosenttia vuodenvaihteessa 2008/2009. Helsingin seudulla vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), sillä kymmenessä kehyskunnassa heidän osuutensa oli vain 2,6 prosenttia. Helsingissä vieraskielisen väestön osuus oli suurin, 9,6 prosenttia.

Helsingin seudulle vuonna 2009 laaditun väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan seudun väkiluku kasvaa 1,32 miljoonasta 1,6 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 100 000:sta 245 000:een.

Eduskunnan käsittelyssä olevat uudistukset

1) Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 240/2009 vp) kiristää mahdollisuuksia perheenyhdistämiseen, mahdollista oleskeluluvanhakijan iän selvittämisestä oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella ja kiristää oikeutta työntekoon maahanmuuttajilla, joilla ei ole henkilöpapereita.

Hallintovaliokunta liitti mietintöönsä lausuman, jossa vaaditaan selvittämään eduskunnalle lokakuuhun mennessä, millaiset Suomen perheenyhdistämissäännökset ovat verrattuna EU-maihin ja pohjoismaihin. Esityksen käsittely eduskunnassa on loppuvaiheessa.

2) Hallituksen esitys (HE 269/2009 vp) koskee työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistamista. Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen edistää työperäistä maahanmuuttoa. Oleskelulupa voitaisiin myöntää tarvittaessa nykyistä pidemmäksi ajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Maahanmuuttoviraston tulee jo ennakkoon valvoa tehokkaasti työehtojen noudattamista sekä työnantajan edellytysten täyttymistä. Hallitusohjelman mukaisesti samanaikaisesti luovuttaisiin nykymuotoisesta työvoiman saatavuusharkinnasta.

Sosialidemokraatit eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ovat vastustaneet esityksiä. Eduskunnan hallintovaliokunnassa käsittely on vielä kesken.

3) Turvapaikanhakijoiden vastaanottolain muutos (HE 25/2010 vp) rajoittaa turvapaikkaa hakevien EU-kansalaisten oikeutta vastaanoton palveluihin ja pyrkii vähentämään perusteettomia turvapaikkahakemuksia.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa, mutta hallintovaliokunnassa asian käsittely on kesken.

Lisätietoja:
Sanna Vallinen (Helsingin monet kasvot –työryhmän sihteeri), Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Maahanmuuttosanastoa

Maahanmuuttaja
Ihminen, joka on siirtynyt oleskelemaan toiseen kansallisvaltioon.

Pakolainen
Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Turvapaikanhakija
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Hakijalle myönnetään pakolaisasema, jos edellä mainittu pakolaisuuskriteeristö täyttyy. Jos todetaan, että hakijaa uhkaa kotimaassaan esimerkiksi kidutus tai epäinhimillinen kohtelu, hän voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojeluntarpeen perusteella. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan myöntää myös silloin, kun hakija ei voi palata kotimaahansa aseellisen selkkauksen vuoksi. Turvapaikkamenettelyn jälkeen pakolaisaseman saaneilla on myös oikeus perheenyhdistämiseen.

Kiintiöpakolainen
Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vahvistanut ja joka uudelleen sijoitetaan Suomeen. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää kiintiön kohdentamisesta. Suomen kiintiö on vuodesta 2001 lähtien ollut 750 henkeä vuodessa.

Dublin-tapaukset
Se EU:n jäsenvaltio (myös Norja, Islanti ja Sveitsi), jonka kautta turvapaikanhakija on EU-alueelle aluksi tullut, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Jos Suomessa turvapaikkahakemuksen tehnyt henkilö on hakenut turvapaikkaa jossain muussa Dublinin yleissopimusta soveltavassa valtiossa, tämä valtio on lähtökohtaisesti velvollinen ottamaan hakijan takaisin. Turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet EURODAC-rekisteriin, josta tarkistetaan, onko turvapaikanhakija jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta maasta. Jos on, hakija palautetaan ensimmäiseen käsittelijämaahan.

Oleskelulupa
Ulkomaalainen tarvitsee oleskeluluvan voidakseen oleskella pidemmän aikaa Suomessa. Poikkeuksena ovat muiden Pohjoismaiden kansalaiset sekä EU- ja ETA-jäsenvaltioiden kansalaiset. Ensimmäistä oleskelulupaa haetaan yleensä hakijan kotimaassa olevasta Suomen edustustosta, josta hakija saa hakemuslomakkeita ja lisätietoja asiasta. Päätöksen oleskelulupahakemuksesta tekee Maahanmuuttovirasto.

B-lupa, tilapäinen oleskelulupa (Suomessa)
Tilapäinen lupa myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään esimerkiksi turvapaikanhakijalle maasta poistamisen estymisen vuoksi, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. B-lupa ei takaa perusoikeuksia kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään myös esimerkiksi kolmansista maista tuleville opiskelijoille ja niille työntekijöille, joiden työskentely Suomessa on tilapäistä.

Ihmiskauppa
Ihmiskauppa on ihmisten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa. Siihen liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Alistussuhde jatkuu myös maahantulon jälkeen. Useat ihmiskaupatuista on lapsia. Ulkomaalaiselle, jonka voidaan perustellusti epäillä joutuneen ihmiskaupan uhriksi, voidaan tietyin edellytyksin myöntää oleskelulupa (lisätiedot Maahanmuuttovirastosta). Uhrit voivat myös saada valtion vastaanottokeskusten (Joutseno ja Oulu) koordinoimana erilaisia palveluja ja tukitoimia.

Kotouttaminen
Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimia. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Kielitaidon karttuminen edistää mahdollisuuksia työllistyä tai jatkaa opintoja.

Kotoutuminen
Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaan oma kieli ja kulttuuri säilyttäen. Merkittäviä kotoutumisen valmiuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutustaso, kielitaito, maahanmuuttoikä, terveys ja aikaisempi kokemus muista kulttuureista. Keskeisessä roolissa on henkilön oma motivaatio ja aktiivisuus, mutta maahanmuuttajan kotoutumiseen vaikuttavat myös ympäröivä yhteiskunta ja valtaväestön asenteet.

Toissijainen suojelu
Oleskeluluvan peruste. Myönnetään, kun turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, mutta hakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Lupa voidaan myöntää myös, jos on ilmeistä, että hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi

Työperäinen maahanmuutto
sisältää paljon erilaisia ryhmiä, he eivät saa yhteiskunnalta erityistä tukea maahan muuttamisen yhteydessä. Suuri osa valitsee Suomen, koska he ovat löytäneet suomalaisen puolison tai heillä on muu henkilökohtainen kytkentä maahamme. Myös työnantajat järjestävät tänne tulijoille työtilaisuuksia ja avustavat muuttovaiheessa. Perhe-elämän ja siihen yhdistyvän työn tai opiskelun tai suoraan työelämään tulevista suurin osa on kotoisin naapurimaistamme tai EU-maista.

Humanitaarinen maahanmuutto
sisältää kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisohjelmien mukaiset maahan tulijat. Heidän osaltaan valtio ja kunnat järjestävät tänne tulon, vastaanottamisen ja kotouttamisen.